Helppo kurpitsa-olutleipä

Yksi elämän kyseenalaistamattomista tosiasioista on se, että tuore leipä pelastaa vähän huonommankin päivän. Oli se sitten kaupasta ostettua tai itse tehtyä, niin maukkaan leivän nauttiminen nostaa fiiliksen ihan uudelle tasolle. Ja silloin kun leivän vaivautuu tekemään itse niin saa kaupan päälle vielä ihanan leiväntuoksuisen kodin - ah, autuutta, sanon minä! Allekirjoittaneen pakkanen on pullollaan syksyllä saatua kurpitsaa, joten päätin leipoa leipää. Enkä mitä tahansa leipää, vaan kurpitsa-olutleipää.  Ja hämmentävää kyllä, myös olut maistuu leivässä kunnolla. Mutta ei syytä huoleen, itsekään en ole oluen suurkuluttaja (lue: olen pystynyt juomaan elämässäni ehkä kolme olutta) joten tämä sopii myös niille, joille ei olut nestemäisenä maistu.

Leipä syntyy käden käänteessä, ei tarvitse vaivausta, ja erikoisin ainesosa on kurpitsasose. Voit tehdä kurpitsasoseen joko keittämällä tai paahtamalla kurpitsaa, ja sen jälkeen soseuttamalla. Kauppojen Amerikka-hyllystä löytyy myös usein valmista kurpitsasosetta. Ainekset siis käytännössä vain sekoitetaan sekaisin ja uuni hoitelee loput. Parasta leivässä on se, että kurpitsasoseen ansiosta leipä pysyy mehevänä vaikka vähän kuivuisikin. Leipää muuten kannattaa tehdä kerralla kaksi, jos sattuu olemaan kaksi leipä vuokaa. Toisen voi sitten laittaa pakkaseen tai viedä vaikka ystäville lahjaksi. Tai jos et satu vielä leipävuokaa omistamaan, niin kaupoista saa myös vähän paksumpia pahvisia kertakäyttövuokia. Itse ajattelin leipoa sellaisiin leipiä joulukuun joulumyyjäisiin.

 

 Kurpitsa-olutleipä

3 1/2 dl vehnäjauhoja
3 1/2 dl speltti/täysjyvävehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl hunajaa
2 1/2 dl kurpitsasosetta
3 dl tummaa olutta

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää oliiviöljy, hunaja, kurpitsasose ja olut ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Vuoraa suorakaiteenmuotoinen vuoka leivinpaperilla, ja kaada taikina vuokaan. Ripottele halutessasi pinnalle kurpitsansiemeniä. Paista 175 asteessa noin 45 -55 minuttia, eli kunnes kokeilutikkuun ei jää enää taikinaa.