Mehevä mustikkapiirakka

Kesä alkaa mielestäni virallisesti kääntymään syksyyn viimeistään siinä vaiheessa, kum mustikkakausi alkaa. Vaikka itse en ole mustikkametsälle vielä tänä vuonna kerinnyt, ovat onneksi isäni ja appiukkoni saalistaneet tuota metsän mustaa kultaa niin paljon, että siitä on riittänyt meillekin asti. Mieleni teki perinteistä mustikkapiirakkaa, mutta halusin silti kokeilla jotain hieman erilaista, mutta silti tuttua ja turvallista. Yleensä leivon mustikkapiirakkani aina kermaviilitäytteellä, mutta tällä kertaa piirakan juttuna onkin päälle tuleva kaura-murupaistos. Piirakka onnistui niin hyvin, että tein tätä jo parin päivän päästä uuden satsin, joten suosittelen vahvasti kokeilemaan. Jos haluat tehdä piirakkaa pellillisen, tuplaa ainesosat.

Mustikkapiirakka sopii hyvin pakastukseen, ja säilyy myös hyvänä jääkaapissa useita päiviä. Piirakan voit syödä sellaisenaan, tai tarjota vielä hieman lämpimänä vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.

Mustikkapiirakka

2 munaa
2 dl sokeria
4 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl jauhettua kardemummaa
1 dl kermaa
1 1/2 dl maitoa
100 g sulatettua voita

Murupäällinen

4-5 dl mustikoita

50 g sulatettua voita
2 1/2 dl kaurahuutaleita
1 dl fariinisokeria

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä kuivat ja kosteat aineet erillisissä kulhoissa, ja sekoita vuorotellen taikinaan. Voitele n. 20 x 30 cm kokoinen uunivuoka ja levitä taikina vuokaan. Levitä päälle mustikat. Yhdistä päällysteen aineet keskenään ja ripottele lopuksi piirakan päälle.

Paista 200 asteessa n. 30 minuuttia.

Mansikkasalsa

Mansikka-aika alkaa olla parhaimmillaan, ja sehän sopii ainakin minulle! Mansikat ovat ehdottomasti lempimarjojani, ja etenkin tuoreina vievät kielen mennessään. Olimme viettämässä juhannusta mökillä - niin kuin kunnon suomalaisilla on tapana - ja perinteiseen tapaan tuli tehtyä muurinpohjalettuja. Tällä kertaa halusin kuitenkin tarjota lettujen kanssa jotain hieman erilaista, ja päädyin tekemään mansikkasalsaa. Tästähän tuli hitti heti ensi kokeilulla, ja varmasti tullaan nauttimaan mansikkasalsasta jatkossakin. Mansikka ja ananas sopivat hyvin yhteen, ja minttu sekä lime tuovat makuun mukavaa raikkautta. Sokeria et välttämättä tarvitse reseptiin ollenkaan, jos ananas on todella kypsää ja mansikat makeita. Salsa toimii siis todistettavasti hyvin lettujen kaverina, mutta kylläpä sitä söisi ihan tuollaisenaankin, ja esimerkiksi kookoskermavaahto sopisi makumaailmaan varmasti täydellisesti.

Mansikkasalsa

500 g mansikoita
1/2 ananas
1 lime
tuoretta minttua
tummaa sokeria

Kuori ananas. Pilko mansikat ja ananas pieniksi kuutioiksi ja laita kulhoon. Purista joukkoon limen mehu ja reilu nippu tuoretta minttua hienonnettuna. Maista ja lisää tarvittaessa hieman sokeria. Anna maustua noin puoli tuntia ennen tarjoilua.  

Banaanipuuroa uunissa - hyvää mielelle ja kielelle!

Puurot ovat tällä hetkellä varmaan yksi kovimmista ruokahiteistä. Maailmalla perustetaan päätä pahkaa pelkkiin puuroihin erikoistuneita kahviloita, ja jopa täältä Tampereelta löytyy Elovenan puurobaari (sen suosiosta en tosin osaa sanoa, aika hiljaiselta on yeensä näyttänyt kun ohi olen kävellyt..). Kööpenhaminalainen Grød on varmaankin tämän hetken kuumimpia puuroon erikoistuneita ravintoloita, ja puuron lisukkeina tarjoillaan muun muassa karamellikastiketta ja lakrtsia. Villityksen seurauksena olen itsekin tutustunut muun muassa tattarituorepuuroon, joka on muuten ihan huippua! Olen myös törmännyt useampaan otteeseen erilaisiin uunissa tehtäviin puuroihin, joiden koostumus oikeastaan muistuttaa piirakkaa. Banaani antaa puuroon sopivasti makeutta ja pähkinät mukavaa suutuntumaa. Tämä onkin mielestäni täydellinen vaihtoehto esimerkiksi brunssille tai viikonloppuaamiaiseksi. Ja parastahan tässä on, että vaikka puuro on sairaan hyvää, sitä voi syödä myös hyvällä omalla tunnolla.

Banaanipuuro uunissa

2 banaania viipaloituna
1 tl kookosöljyä tai ruokaöljyä
n. 3 rkl hunajaa
3 dl kaurahiutaleita
3 dl maitoa
1 kananmuna
1/2 tl leivinjauhetta
1 1/2 dl rouhittuja pähkinöitä (pekaani, saksanpähkinä, cashew)
1 dl mustikoita
ripaus kanelia
vaniljaesanssia tai vaniljajauhetta

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Lado banaaniviipaleet öljyllä voideltuun pienehköön uunivuokaan. Lorauta päälle n. 1 rkl hunajaa ja paista banaaneja uunissa 15 minuuttia. Sekoita kaurahiutaleet, leivinjauhe, maito, kananmuna, puolet pähkinöistä ja mausteet hyvin keskenään. Kaada seos uunista otettujen banaanien päälle tasaisesti. Ripottele päälle mustikat ja loput pähkinöistä. Paista puuroa vielä n. 30 minuuttia, kunnes se on kiinteytynyt ja saanut hieman väriä. Tarjoa sellaisenaan tai esimerkiksi vaahterasiirapin kanssa.

16. yötä jouluun: Talven paras granola

Joulunalusaika on mielestäni ehdottomasti kaikkein parasta aikaa. On mahtavaa alkaa laittamaan kotia pikku hiljaa jouluisemmaksi, alkaa sytytellä kynttilöitä ja kaivaa vähitellen lempijoulukoristeita esiin. Alan myös kuin huomaamatta siirtymään ruoanlaitossa ja leivonnassa vähitellen kohti talvisempaa tunnelmaa. Tänään esittelyssä on yksi uusista suosikkiohjeistani, nimittäin talvinen granola. En ole koskaan ollut kovinkaan suuri myslin ystävä. Tämä on johtunut pääasiassa siitä, että pitkään luulin, että myslissä täytyy aina olla rusinoita, ja ne eivät varsinaisesti ole suurinta herkkuani. Oikeastaan rusinat voisi allekirjoittaneen puolesta kieltää kaikesta muusta ruoanlaitosta, lukuunottamatta leipiä ja rusinasoppaa. Kuitenkin pikku hiljaa ymmärrykseni alkoi avautumaan, ja tajusin että voi olla myös mysliä - tai hienostuneemmin granolaa - ilman rusinoita. Vähitellen aloin myös bongailemaan erilaisia itsetehtyjä granolareseptejä netistä,ja himo granolaa kohtaan kasvoi kasvamistaan. Pitkään ja hartaasti mietin erilaisia yhdistelmiä, jolla paras granola syntyisi ja tässä lopputulos.

Granola valmistuu hetkessä, sitä on helppo muunnella mielialan ja kaapista löytyvien tarpeiden mukaan. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa raakakaakaonibsejä, ja ne sopivat granolaan täydellisesti! Jos haluat kokeilla niitä, niin ainakin Punnitse ja Säästä liikkeistä näitä löytyy poikkeuksetta, ja voit ostaa juuri sen verran kuin haluat, joten ei tarvitse pelätä että iso pussillinen jää kaappiin pyörimään. Raakakaakaon tilalla voit käyttää myös tummaa suklaata - mitä tummempaa, sen parempi. Muista kuitenkin lisätä suklaa vasta kun granola on täysin jäähtynyt, ettei se ala sulamaan.

 

Talven paras granola

6 dl kaurahiutaleita
1 dl rouhittuja (kuorellisia) manteleita
1 dl rouhittuja pähkinöitä (pekaani, saksanpähkinä tms.)
1 dl kuivattuja karpaloita
1 dl raakakaakaonibsejä (tai yli 70% tummaa suklaata)
(1 dl kookoshiutaleita)
1/2 dl vaahterasiirappia tai hunajaa
2-3 rkl kookosöljyä tai rypsiöljyä
1 tl kanelia

Lämmitä uuni 150 asteeseen. Sekoita kaikki ainekset raakakaakaonibsejä lukuunottamatta kulhossa hyvin sekaisin. Kaada granola leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja levitä tasaiseksi. Paahda granolaa uunissa n. 30 minuuttia aina kymmenen minuutin välein sekoittaen (Ajastin on tässä hyvä idea!) Kun granola on valmis, anna sen jäähtyä hieman, sekoita joukkoon kaakaonibsit tai rouhittu tumma suklaa ja purkita tiiviiseen lasipurkkiin.

Kuningatar-kaurakeksit

Tämä vuosi ei ollut erityisen hyvä mustikoiden lisäksi myöskään vadelmille. Muutaman viikon takaiselta poimintareissulta saatiin tällä kertaa vain pari desiä marjoja, koska suurin osa vatuista oli kuivunut pensaikkoon. Olin kuitenkin jo vakaasti päättänyt leipoa vatuista, ja halusin välttämättä pitää suunnitelmastani kiinni. Pienen henkilökohtaisen aivoriihen jälkeen sain ajatuksen kuningatarkaurakekseistä - jos kerta suklaata voidaan laittaa joka paikkaan, niin miksei myös marjoja! Pienen internetseikkailun jälkeen löysin muutamia reseptejä, joissa mustikoita oli käytetty kaurakeksitaikinassa, ja siitähän allekirjoittanut sai uutta pontta purjeisiin.  Epäilyksen siemen meinasi alkaa kasvamaan sisälläni siinä vaiheessa, kun sekoitin marjat keksitaikinaan, sillä erotuksena suklaaseen, marjat ovat aika vetisiä.. Päätin kuitenkin rohkeasti toteuttaa visioni, ja aloin pyörittelemään taikinapalleroita pellille marjaisista käsistä huolimatta. Ja lopputulos oli erinomaisen onnistunut!

Kekseissä yhdistyy marjapiirakan ja kaurakeksin parhaat  puolet. Kekseistä tuli aika paksuja, ja marjasattumat tuovat kekseihin ihanaa kosteutta. Keksit päätyivät lopulta mukaan mökkireissulle, ja säilyivät ilman mitään ongelmia peltirasiassa kolme päivää. Mies kuvaili keksejä adjektiiveilla  maukas, marjaisa ja mehevä. Tekisin uudelleen. 

(Lukija huom! Vaikka keksit kestivät poikkeuksellisesti kolme päivää, se ei kerro niiden mausta  mitään, koska mökillä on aina liikaa tuhottavaa ruokaa mukana..)

 Kuningatar-kaurakeksit (n. 30 kpl)

200 g voita
4 dl sokeria
2 munaa
1 tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja
6 1/2  dl kaurahiutaleita
2 -3 dl mustikoita ja vadelmia

Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää munat hyvin vatkaten. Yhdistä leivinjauhe vehnäjauhoihin, ja lisää taikinaan. Lisää kaurahiutaleet lusikalla sekoittaen. Lisää lopuksi marjat nopeasti sekoittaen, ettei marjojen rakenne mene täysin rikki. Paista 175 asteessa n. 10 minuuttia tai kunnes keksit ovat levinneet ja saaneet hieman väriä.

- Suvi

                

Mehevä mustikka-piimäpannari

Vaikka olenkin erittäin läheisissä väleissä lähes kaikkien lettusten kanssa, ainoan poikkeuksen tekee suomalainen peruspannari. Kukaan ei meinaa koskaan uskoa, kun sanon vilpittömästi, etten osaa tehdä pannaria. Sisus jää aina raa`aksi ja kuori palaa, ja kaikkea mahdollista siltä väliltä - kaikki hyvät vinkit otetaan vastaan! Amerikkalaisissa pannukakuissa olen kuitenkin mestari, ja päätin tällä kertaa toteuttaa pannarin helposti uunissa. Rakastan valurautapannuja yli kaiken, niillä saa mukavan rapsakan paistopinnan, ne kestävät uunin ja ovat vielä kaiken lisäksi kivan näköisiä. Taikinaan käytin tällä kertaa jääkaapista löytynyttä piimää. Piimän ja mustikan liitto on ihanan samettinen, ja varmasti myös vatsaystävällinen. Toisin sanoen, tässä reseptissä ollaan asioiden ytimessä, kysehän on varsinaisesta superfoodista! Tämä pannari sopii myös laiskemman kotikokin aamupalarepertuaariin, aineet vain sekaisin ja koko komeus puoleksi tunniksi uuniin, väliin vähän aamulehden lukua, ja täydellinen aamupala on valmis. Tai iltapala. Tai välipala. No, miksei vaikka lounaskin..

(Miehen isovanhemmilta muuten tuli tästä kommentti, että muistapas pistää resepti talteen kun on niin hyvää. Kyseinen kommentti vakuuttakoon lukijat onnistuneesta kokeilusta!)

Mustikka-piimäpannari (reilusti neljälle)

2 1/2 dl piimää
2 1/2 dl jauhoja
1 tl soodaa
3 munaa
3 rkl sokeria
ripaus suolaa
vaniljasokeria/vaniljaesanssia
2 rkl voita
n. 1/2 dl mustikoita

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sekoita taikinan ainekset keskenään voita ja mustikoita lukuunottamatta.  Laita voi uunin kestävään paistinpannuun tai keskikokoiseen uunivuokaan, ja nosta uuniin kunnes voi sulaa. Kaada taikina voisulan päälle, ripottele päälle mustikat ja paista n. 25 minuuttia tai kunnes pannarin pinta on kauniin ruskea.

Syö sellaisenaan, tai tarjoa hyvän vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

- Suvi

Mustikka-juustokakkumuffinit

Mielestäni ensimmäiset syksyn merkit alkavat olla ilmassa silloin, kun aletaan puhumaan mustikanpoiminnasta. Vaikka mustikanpoimintakausi on nyt parhaimmillaan (vai onko se nyt missään tänä vuonna oikeasti parhaimmillaan..) on silti vielä poikkeuksellisesti kesä kuumimmillaan! Parina päivänä olen ollut havaitsevinani pienen syksyisen vireen tuulessa, mutta eilen ensimmäistä kertaa tänä kesänä kunnolla rannalla makoillessani totesin, että hui hai syksy, se on kesä vielä! Itse en ole vielä kerinnyt mustikkametsään katsomaan, josko niitä marjoja löytyisi. Salaisesti ehkä haaveilen että isä tai innokas appiukko löytäisivät jostain hyviä apajia, ja että jotenkin ihmeellisesti pakastin voisi täyttyä kuin itsestään mustikoista.. Saas nähdä miten käy! Tänään illemmalla on aikomus suunnata miehen isovanhempien luo katsomaan, että löytyisikö vadelmia pakastimeen asti, katsotaan mitenkähän inspiroidun sen jälkeen.

Mustikka on kuitenkin ehdottomasti lempimarjani, ja niitä ei kyllä koskaan ole liikaa! Useimmiten sujautan mustikoita amerikkalaisiin pannareihin aamutuimaan, tai piirakkaan, tai juustokakkuun.. Kuten arvata saattaa, mustikkahimoni nousi taas uusiin sfääreihin kun ymmärsin, että marjat ovat keskivertoa hankalammin saatavilla tänä vuonna, joten eihän se auttanut kun leipoa jotain vanhoista marjoista (kiitos vanhempien loputtomien pakastinvarastojen...) Mustikkamuffinit kuuluvat ikisuosikkeihini samoin kuin erilaiset juustokakut ja niinpä päätin yhdistää nämä kaksi -  erinomaisin tuloksin! Maku on ihanan perinteinen, mutta juustokakkutäyte tuo mukavan pienen twistin tähän perinteiseen herkkuun. Kaikkein parasta tässäkin ohjeessa on, että tämä on uskomattoman helppo - taaskaan ei sähkövatkainta tarvita. Jos juustokakku ei jostain syystä innosta, niin toki voit tehdä nämä ihan perinteisinäkin versioina. Mutta oikeasti, suosittelen kokeilemaan!

Mustikka-juustokakkumuffinit

Muffinitaikina

4 dl jauhoja
2 1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl kardemummaa
100 g sulatettua margariinia
2 munaa
2 1/2 dl maitoa
2 dl mustikoita

Sekoita kuivat aineet keskenään. Yhdistä toisessa kulhossa munat, maito ja sulatettu margariini ja sekoita hyvin jauhoseokseen. Lisää lopuksi mustikat nopeasti sekoittaen.

Juustokakkutaikina

200 g tuorejuustoa
1 muna
1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl sitruunamehua

Sekoita juustokakun ainekset keskenään hyvin sekaisin kulhossa.

Voitele 12-koloinen muffinssi pelti huolellisesti. Voit myös käyttää paperisia muffinssivuokia, mutta silloin kannattaa laittaa ainakin kaksi vuokaa päällekkäin, jotta muffinssit eivät levahda uunissa. Jaa muffinssi taikina tasaisesti 12 vuokaan. Vedä lusikalla muffinssitaikinaa kasaan niin, että vuoan pohjaa on näkyvissä. Laita jokaiseen koloon n. 1 rkl tuorejuustotaikinaa. Paista 180 asteessa n. 15-20 minuuttia.

- Suvi

Mustikka-mansikkapiirakka ohje vuosien takaa

Kadehdin usein reseptejä joihin liittyy joku elämää suurempi tarina. Joku koskettava kertomus esimerkiksi isoäidistä, joka viimeisenä toiveenaan pyysi jotain tiettyä leivonnaista, tai vaikkapa kertomus äidistä, joka ei osannut leipoa mitään muuta kuin kyseisen reseptin leivonnaista. Itsestäni tuntuu, että tälläisiä reseptejä ei kovinkaan paljoa löydy, mutta tämä resepti on poikkeuksellisesti sellainen! Tämä piirakka on jo lapsuudesta asti ollut kestosuosikkini. Äidillä oli tapana valmistaa tätä usein, ja päällysteenä oli useimmiten mansikkaa ja mustikkaa ja joskus jopa vadelmaa. Parhaita hetkiä olivat ne, kun tulin ala-asteella koulusta kotiin, ja äiti oli leiponut tätä piirakkaa välipalalle.  Nimesinkin tämän piirakan silloin naminami-piirakaksi. Ohjeen alkuperäinen nimi on Tertun piirakka, mutta nyt päätin nimittää tätä perinteisesti mustikka-mansikkapiirakaksi täytteidensä mukaiseksi. 

Mielestäni ajatus siitä, että erilaiset leivonnaiset ovat nimetty jonkun etunimen mukaan on sinänsä todella mahtava! Useimmiten niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä varsinaisen reseptin keksijän kanssa, vaan ne enemmänkin muistuttavat siitä ihmisestä, joka reseptin on eteenpäin antanut. Äitini on saanut tämän reseptin isäni jo edesmenneen ystävän vaimolta, joten siitä alkuperäinen nimi. Olisipa hienoa, jos joku joskus nimeäisi jonkun leivonnaisen allekirjoittaneen nimellä... Täytynee alkaa jakelemaan reseptejä perinteiseen malliin paperille kirjattuna useammin!

Amerikassa tämmöiset pellille tehtävät piirakkapalaset tunnetaan usein "bar" eli patukka nimellä, joten ameriikan kielelle käännettynä kyseessä voisi olla vaikka strawberry blueberry bars. Usein leivontablogeissa näkyykin englanninkielisiä nimiä, joka minusta henkilökohtaisesti tuntuu hieman vieraalta. Jos suomenkielinen nimi löytyy, niin aina ehdottomasti suosin sitä. Juustokakku on juustokakku eikä cheesecake ja niin edelleen. On silti pakko myöntää, että aika usein suomalaiset sanat näyttävät hieman typerälle kirjoitettuna. Tätäkin postausta väsätessä alkoi huvittamaan miten tyhmältä sana piirakka näyttää kirjoitettuna...Ahh, rakas suomenkieli, miten sinua vihaan ja rakastan!

Mustikka-mansikkapiirakka (pellillinen)

250 g voita
8 dl vehnäjauhoja
TAI
4 dl vehnäjauhoja ja
4 dl täysjyväjauhoja
4 dl sokeria
2 tl soodaa
2 dl piimää
1 kananmuna

Kuivat aineet nypitään ryynimäiseksi kulhossa. Ota vajaa pari desiä taikinasta erilleen. Lisää isoon määrään taikinaa 2 dl piimää ja kananmuna. Levitä taikina uunipellille. Ripottele pinnalle mustikoita ja mansikoita reilusti ja ripottele lopuksi loppu taikina marjojen päälle. Paista 225 asteessa vajaa puoli tuntia.

Ahnaan anopin vadelmakakku

Tämän kakun syntyyn oli tasan tarkkaan kaksi inspiraation lähdettä - anoppi ja kukkeimmillaan oleva vadelmakausi. Olin miettinyt, että voisin leipoa jotain vadelmista anoppilassa kyläillessä. Hain matkalla kaupasta valkosuklaata ja ranskankermaa, koska ne käyvät melkein mihin vaan leivontaan, ja siitä se idea sitten lähti. Alunperin ajatuksenani oli valmistaa piirakka, mutta koska sopivaa piirakkavuokaa ei löytynyt päädyin perinteiseen kakkumalliin. Kakku on erittäin helppo valmistaa, kaikki aineet vain sekoitetaan yhdessä kulhossa keskenään, ja a`vot! Kakun nimesimme yhteisymmärryksen vallitessa ahnaan anopin vadelmakakuksi. Kakun rakenne on ihanan kuohkea, ja vadelmasattumat kostuttavat kakkua. Päälle päätin laittaa sulaa valkosuklaata, mutta jos sitä ei ole lähettyvillä perinteinen tomusokerikuorrutus vaikkapa sitruunamehulla höystettyä toimii varmasti ihan yhtä hyvin.

Ahnaan anopin vadelmakakku

3 munaa

2 dl sokeria

4 dl vehnäjauhoja

1 1/2 tl soodaa

1 prk ranskankermaa

4-5 dl (tuoreita) vadelmia

koristeluun valkosuklaata

Sekoita munien rakenne rikki kulhossa. Lisää muut aineet nopeasti sekoittaen. Voitele n. 24 cm halkaisijan vuoka ja ripottele puolet vadelmista vuoan pohjalle. Kaada päälle kakkutaikina ja painele loput vadelmat kakun päälle. Paista 180 asteessa n. 35 minuuttia tai kunnes coctailtikkuun ei tartu  enää taikinaa kypsyyttä kokeiltaessa.

- Suvi

Mazariinitorttu- herkullinen makupari mansikoille

Paras mansikka-aika on nyt ja luulen, että juuri tällä hetkellä suosituin leivonnainen suomalaisissa kodeissa on perinteinen mansikkatorttu. Kaupasta haetaan se valmis torttupohja, päälle vatkataan kermavaahtoa ja komeus kruunataan isolla kasalla oman maan mansikoita. Elämäni aikana olen kyllä itsekin varmasti kymmeniä kertoja kasannut kakun kaupan torttupohjaan, mutta eihän se hyvänmakuinen ole. Lapsena kyseisestä syystä taisin lisätä kermavaahtoa ja mansikoita yleensä niin paljon että täytteet pursusivat reunan yli. Mazariinipohja sen sijaan on niin herkullinen ettei sen makua tarvitse täytteillä peittää. Tosin allekirjoittaneelle hätähousulle kävi perinteisesti ja täytteet alkoivat valumaan reunan yli. Ei sen vuoksi että niitä olisi ollut liikaa, vaan siksi etten malttanut tarpeeksi kauan odottaa pohjan jäähtymistä. Ennen kokoamista minulla oli ihanan paksu vaniljakreemi, mutta kohdatessaan liian lämpimän torttupohjan tuloksena oli lähinnä vaniljakeitto. Maku todella oli kohdallaan, mutta ulkonäössä olisi ollut parantamisen varaa. 

Armaat kotileipuriystävät, älkää kiirehtikö torttupohjan jäähtymisessä. (Kätevä emäntä tietenkin tekisi vaniljakreemin ja mazariinipohjan jo edellisenä päivänä)

Mazariinitorttu on perinteinen leivonnainen, jonka pohjataikinaan kuuluu olennaisena osana mantelimassa. Itse en pidä mantelimassan mausta sellaisenaan ja marsipaaninkin mieluummin kuorin kakkupalan päältä, mutta tässä torttupohjassa maku oli mainio! Mantelimassan maku oli juuri sopivan voimakas. Mazariinitorttu poikkesi tavallisesta torttupohjasta myös koostumukseltaan, sillä se oli paljon kosteampi ja tietenkin maukkaampi. Niinpä täytteiden ei tarvitse olla kovin erikoisia etteivät ne peitä torttupohjan makua alleen.

Mansikka-mazariinitorttu Roy Faresin tapaan (gluteeniton)

Mazariinipohja:

300g mantelimassaa (2 pötköä)

160g voita

2 kananmunaa

3 munankeltuaista

Laita uunia lämpeämään 180 asteeseen. Raasta mantelimassa vatkauskulhoon (jos se on aivan tuoretta ja liian pehmeää raastettavaksi, voit nyppiä sen pieniksi paloiksi sormin). Sekoita mantelimassa pehmeän voin kanssa tasaiseksi taikinaksi. Lisää munat ja keltuaiset yksitellen. Levitä taikina piirakka- tai torttuvuokaan. Voit paistaa pohjan myös irtopohjavuoassa. Paista torttua noin 20-25 minuuttia.

Vaniljakreemi:
3 munankeltuaista
3/4dl sokeria
0,5dl  maizenaa
puolikas vaniljatanko tai 1tl vaniljamyllystä
2,5dl maitoa

Mittaa kattilaan maito ja vanilja, kuumenna kiehuvaksi. Sekoita yhteen munankeltuaiset, sokeri ja maizena. Lisää kuuma maito (josta vaniljatanko on poistettu) ja sekoita tasaiseksi. Kaada seos takaisin kattilaan ja kuumenna kunnes se sakenee kiisseliksi. Sekoita jatkuvasti voimakkasti, ettei kiisseli kypsy epätasaisesti ja tule paakkuiseksi. Jäähdytä täysin kylmäksi.

Kokoa torttu levittämällä vaniljakreemi täysin jäähtyneelle torttupohjalle ja lisää päälle viipaloidut mansikat.

 

- Henna

Mini mansikka-raparperipiiraat - kesäpiknikille tai ihan muuten vaan

Yksi heikkouksistani ovat erilaiset piirakat. Ne ovat loputtomasti muunneltavissa ja usein todella helppoja valmistaa. Kun näin ensimmäisen kerran kuvan miniatyyri piirakoista, tiesin, että idea olisi toteutettava mahdollisimman pian. Siinä vaiheessa kun minipiirakat alkoivat tulemaan jo uniinikin, tiesin että aikaa leipomiselle olisi löydettävä mahdollisimman nopeasti. Täytteeksi päädyin valitsemaan klassisen mansikka-raparperin, nyt kun etenkin mansikoiden paras sesonkiaika on meneillään. Pientä twistiä piirakoihin hain käyttämällä piirakkapohjan nesteenä appelsiinimehua. Appelsiinin maku ei ole ollenkaan voimakas, lähinnä maku ilmenee raikkautena, joten vaikket olisi appelsiinin suurin ystävä, suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Tietenkin appelsiinimehun voi korvata tavallisella vedellä niin halutessaan. Seuraavalla kerralla aion omenasadon koittaessa tehdä kinuskisen omenaversion...Ahh.

Kesä on myös parasta aikaa piknikkien järjestämiseen. Luonnossa eväitä nauttiessa mukaan otettavien ruokien helppous on valttia. Tavallisen piirakan mukaan ottaminen saattaa tuottaa päänvaivaa, mutta nämä minikokoiset piiraat ovat mitä helpoin mukaan otettava, ja kaiken lisäksi ylitsepääsemättömän sympaattisen näköisiä!

Mini mansikka-raparperipiiraat

Pohja

5 dl vehnäjauhoja
150 g voita tai margariinia
1/2 dl sokeria
1/2 tl leivinjauhetta
n. 5 rkl appelsiinimehua


Nypi voi, jauhot, leivinjauhe ja sokeri keskenään sekaisin. Sekoita joukkoon appelsiinimehu ja muodosta kiinteä taikinapallo. Tarpeen tullen voit laittaa nestettä hieman enemmän.

Täyte

2 dl pieneksi pilkottua mansikkaa
2 dl pieneksi pilkottua raparperia
3/4 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 rkl perunajauhoja
1 appelsiinin raastettu kuori

Voiteluun valkuainen + tilkka vettä

Sekoita kaikki täytteen aineet keskenään kulhossa.

Kokoaminen:

Kaulitse taikina ohueksi (n. 2mm) levyksi. Leikkaa taikinasta esimerkiksi pyöreällä juomalasilla tai piparkakkumuotilla piirakkapohjia ja kansia. Nosta pohjan päälle n. 1 tl täytettä. Kostuta piiraan reunat vedellä ja painele päälle toinen piirakkapohja kanneksi haarukan avulla. Halutessasi voit tehdä kansipalaan joko pienellä piparkakkumuotilla tai veitsellä haluamasi kuvion, jotta täyte näkyy. Voitele piiraat valkuaisella. Paista 200 asteessa n. 15-20 minuuttia, kunnes piiraat ovat saaneet hieman väriä.

- Suvi

Vaniljainen mansikkajuustokakku

 

Vanhempani ilahduttivat vierailuillaan eilen, ja sen kunniaksi päätin kerrankin leipoa jotain. Jostain kumman syystä suurin leivontainnostus iskee juuri silloin, kun kukaan ei ole tulossa kylään, ja tuotosten tuhoaminen tuottaa omat haasteensa. Tai siis kyllä kaikki tietenkin aina katoaa, mutta joskus sitä miettii, että voisihan ne kadota edes osakseen jonkun muunkin vatsalaukkuun, hehh.. Nyt päätin siis kerrankin olla kunnon tytär ja leipoa oikeaan aikaan! Ensimmäisenä mieleeni tuli ajatus mansikkaisesta juustokakusta. Mansikka-aika alkaa olla parhaimmillaan, ja kukapa ei pitäisi perinteikkäästä juustokakusta! En halunnut pilata tuoreiden mansikoiden makua soseuttamalla tai keittämällä hilloksi, joten päädyin ehkä hieman poikkeuksellisesti laittamaan mansikat kakkuun palasina. Ja oli muuten erinomainen ratkaisu! Kokeilin myös ensimmäistä kertaa laittaa kondensoitua maitoa juustokakkuun, ja sekin sopi kuin nenä päähän! Koska kondensoitu maito on hyvin sokerista, ei kakkuun tarvinnut laittaa mitään muuta makeuttajaa. Kondensoidun maidon ansiosta juustokakun maku on ihanan vaniljainen ja kepeä. Rehellisesti sanottuna yksi parhaista juustokakuista mitä olen syönyt, joten suosittelen lämpimästi kokeilemaan.

Tein muuten keksihyllyllä mahtavan löydön! Rainbowilta oli tullut dominokeksejä muistuttavia erittäin tummia Do-re-mi- keksejä. Maku vastaa mielestäni kaikkien hehkuttamia amerikkalaisia Oreo-keksejä, hinta on vaan huomattavasti huokeampi. Jos näitä kyseisiä keksejä ei ole lähikaupasta saatavilla, voit tietenkin korvata keksit perinteisillä dominoilla.

 

Vaniljainen juustokakku

 

Pohja:

1 1/2 pkt tummia domino-keksejä
50 g voita

Murskaa keksit hienoksi muruksi. Sulata voi ja yhdistä keksien kanssa. Painele seos n. 24 cm halkaisijan irtopohjavuokaan, ja laita jääkaappiin kovettumaan hetkeksi.

Täyte:

n. 500 g mansikoita
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 prk kondensoitua maitoa
3 dl vispikermaa
5 liivatelehtä
1/2 dl vettä (+ vähän sitruunamehua jos löytyy)

koristeluun muutama pala valkosuklaata

Valitse mansikoista parhaat valioyksilöt koristelua varten (8 kpl). Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen n. 5 minuutiksi. Pilko loput mansikat pieniksi paloiksi. Vispaa vispikerma vaahdoksi. Sekoita toisessa kulhossa kondensoitu maito ja tuorejuusto hyvin sekaisin, ja yhdistä kermavaahdon kanssa. Kuumenna vesitilkka kiehuvaksi, lisää sitruunamehu ja liivatteet. Sekoita liivateseos hyvin täytteen joukkoon sähkövatkaimella. Lisää lopuksi pilkotut mansikat. Kaada täyte kakkupohjan päälle, ja anna hyytä kylmässä nelisen tuntia.

Koristele mansikat sulalla valkosuklaalla haluamallasi tavalla.

-------
*Vinkki! Vältyt liivatepaakuilta, kun kaadat liivateseoksen ohuena nauhana sähkövatkaimen vispilöiden kohdalle.

- Suvi